Kaupunkikehityslautakunta
Pöytäkirja 04.11.2025/Pykälä 48

Rakennus- ja ympäristölautakunta 01.04.2020   § 59

67/10.02.04/2025

Valmistelija  Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh. 040 488 5888

Esittelijä  Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh. 040 488 5888

etunimi.sukunimi@parainen.fi

Maanomistaja on lähestynyt kaupunkia ranta-asemakaavahankkeella. Koska kyse

on yleiskaavan mukaisen rantarakennuspaikan siirtämisestä saareen, joka

voimassa olevassa yleiskaavassa on osoitettu rakentamattomana säilytettäväksi,

on maanomistajan kanssa sovittu lausuntomenettelystä ennen kaavoitukseen

ryhtymistä ja varsinaisten kaavoituskustannusten syntymistä.

Esitetty kaava-alue sijaistee Nauvon eteläsaaristossa ja on yksityisomistuksessa.

Norrholmenin saareen on yleiskaavassa osoitettu yhteensä neljä

lomarakennuspaikkaa siten, että paikat jakautuvat itäiseen ja läntiseen

alueeseen, jossa molemmissa on kaksi rakennuspaikkaa. Norrholmenin saaressa

on kaksi käyttöön otettua rakennuspaikkaa, yksi itäisellä ja yksi läntisellä alueella.

Hakijan tavoitteena on siirtää Norrholmenin itäisellä alueella oleva rakentamaton

rakennuspaikka Sivarholmenin saareen. Sivarholmen on rakentamaton ja

sijaitsee Norrholmenin eteläpuolella.

Hakija esittää perustelunaan, että rakentamaton osa Norrholmenin itäistä RA-2

aluetta sijoittuu hyvin vaikeasti rakennettavaan maastoon ja alueelle on erittäin

haastavaa rakentaa laituri jyrkkien rantakallioiden, syvän rannan, sekä tuuli- ja

jääolosuhteiden vuoksi. Maanomistajan mukaan ”Ranta-asemakaavan

tavoitteena on siirtää rakentamaton rakennuspaikka paljon

helppokulkuisempaan maastoon naapurisaarelle Sivarholmenille, joka on saman

maanomistajan omistuksessa. Sivarholmen (6 ha) on pienempi kuin Norrholmen

(13,8 ha), mutta erittäin hyvä rakennuspaikka ja suojattu paikka laituria varten on

kartoitettu sen pohjoisosasta.” Lisäksi hakija esittää, että kaavoituksessa

Sivarholmenille siirretyn rakennuspaikan rakennusoikeus rajattaisiin seuraavasti:

vapaa-ajanasunto 85 m2, sauna 25 m2 ja talousrakennukset 40 m2.

Maanomistajan mukaan rakennuspaikka rajattaisiin myös siten, ettei se turhaan

varaa rantaviivaa ja sen sijoitus määräytyy maaston muotojen mukaan.

Ranta-kaavassa muutetaan samalla noin 65% Norrholmenilla olevan kiinteistön

RA-alueesta MU-alueeksi ja tälle alueelle jäisi vain yksi rakennuspaikka.

Hakija on alustavassa luonnosaineistossa viitannut samalla saarialueella olevaan

Halsholmenin saareen, jossa yksi yhteensä kuudesta rakennuspaikasta on sallittu

poikkeamispäätöksellä rakennettavaksi kyseessä olevan saaren MU-alueelle

(Lounais-Suomen ympäristökeskus 9.3.2009, LOS-2008-L-1277-214). Ratkaisu on

päätöksen mukaan perustunut mm. Nauvon kunnan yleiskaavaehdotukseen ja

saatuun selvitykseen rakennettavuusolosuhteista ja yleiskaavamerkinnän

virheellisyydestä. Rakennuspaikan siirto saaren sisällä kaavassa osoitetun

rakennuspaikan viereen ei kuitenkaan ole verrattavissa tilanteeseen, jossa

rakennuspaikka siirretään kokonaan toiseen rakentamattomaksi osoitettuun

saareen.

Maaomistajan ranta-asemakaavahanketta on käsitelty kaupungin

kaavoitusyksikössä. Yleisenä hyvänä, kestävänä ja suositeltavana

kaavoitusperiaatteena on erityisesti ranta-alueilla pidetty sitä, että rakentaminen

ohjataan kokonaisuuksiksi, jolloin säilyy mahdollisimman laajoja yhtenäisiä

rakentamiselta vapaita rantoja ja myös kokonaisia saaria. Tämä periaate

noudattaa sekä kuntakaavoitusta ohjaavaa maakuntakaavaratkaisua että

maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamia sisältövaatimuksia ja

tavoitteita. Maanomistajan esittämä ranta-asemakaavaratkaisu, jossa yksi

rakentamaton rakennuspaikka siirretään jo rakennetusta suuremmasta saaresta

rakentamiselta vapaaksi osoitettuun pienempään saareen, ei kaupungin

kaavoitusyksikön näkemyksen mukaan vastaa edellä mainittuja hyviä

kaavoitusperiaatteita. Norrholmenin rakennuspaikaksi osoitettu alue on laaja ja

rakentamatonta rantaviivaa on edelleen paljon. Saaren ranta ei kuitenkaan eroa

merkittävästi muista ulkosaariston saarten rannoista ja myös jo rakennetun

rakennuspaikan laiturirakenteet on sovitettu samantapaiseen maastoon.

Kaavoitusyksikkö ei myöskään jaa maanomistajan näkemystä siitä, että

Sivarholmeniin esitetty rakennuspaikka säilyttäisi vapaata rantaviivaa

rakentamisen ulottuessa käytännössä saaren keskikannaksen ylitse sekä itä- että

länsirannalle.

Eräänlaisena lähivuosien ennakkoratkaisuna vastaavanlaisessa tilanteessa voi

pitää Turun hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa se kumosi Nauvossa Sillskärin

saareen laaditun ranta-asemakaavan. Perusteluina mainitaan mm. että

ranta-asemakaava on yleiskaavaratkaisun vastainen ja että ratkaisu vaikuttaa

sekä virkistysmahdollisuuksiin että maisemakuvaan (Turun hallinto-oikeus

15.1.2018,  01446/16/4104).

Liite  26. Luonnos ranta-asemakaavaksi

27. Luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi

Ehdotus  Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi maanomistajan

ranta-asemakaavahankkeen. Lautakunta suosittelee yllä mainituin perustein,

ettei maanomistaja ryhdy laatimaan MRL 74 §;n mukaista ranta-asemakaavaa

Sivarholmin saareen. Rakennuspaikan siirtäminen Norrholmenin saaren sisällä tai

Norrholmenin saaresta toiseen jo rakennettuun saareen sen sijaan voi olla

perusteltua.

Päätös  Ehdotus hyväksyttiin.

___________________

Tiedoksianto  Maanomistaja

Rakennus- ja ympäristölautakunta 05.03.2025 § 32 

Valmistelija Kaavoittaja Jenni Tuuli, puh. 040 350 4515

Esittelijä Vt. kaavoituspäällikkö Pasi Hyvärilä puh. 040 488 5918

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

 Maanomistaja on lähestynyt kaupunkia ranta-asemakaavahankkeella. Kyse

 on yleiskaavan mukaisen rantarakennuspaikan siirtämisestä saareen, joka

 voimassa olevassa yleiskaavassa on osoitettu rakentamattomana säilytettäväksi. Maanomistaja on rakennus- ja ympäristölautakunnan aikaisemmasta suosituksesta huolimatta päättänyt edistää ranta-asemakaavaa ja siksi luonnoksen vireille tulosta halutaan ilmoittaa ja valmisteluaineisto halutaan asettaa nähtäville.

  Esitetty kaava-alue sijaitsee Nauvon eteläsaaristossa ja on yksityisomistuksessa.

 Norrholmenin saareen on yleiskaavassa osoitettu yhteensä neljä

 lomarakennuspaikkaa siten, että paikat jakautuvat itäiseen ja läntiseen

 alueeseen, jossa molemmissa on kaksi rakennuspaikkaa. Norrholmenin saaressa

 on kaksi käyttöön otettua rakennuspaikkaa, yksi itäisellä ja yksi läntisellä alueella.

  Hakijan tavoitteena on siirtää Norrholmenin itäisellä alueella oleva rakentamaton

 rakennuspaikka Sivarholmenin saareen. Sivarholmen on rakentamaton ja

 sijaitsee Norrholmenin eteläpuolella. Norrholmenin koko on 13,8 ha ja Sivarholmenin 6 ha. Ranta-asemakaavassa muutetaan samalla noin 65 % Norrholmenilla olevan kiinteistön loma-asuntojen (RA)-alueesta maa- ja metsätalousvaltaiseksi (MU) -alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja ja tälle alueelle jäisi vain yksi rakennuspaikka. Lisäksi hakija esittää, että ranta-asemakaavassa Sivarholmenille siirretyn rakennuspaikan rakennusoikeus rajattaisiin seuraavasti: vapaa-ajanasunto 120 m2, sauna 25 m2, vierasmaja 25 m2 ja talousrakennukset 40 m2.

 Hakija esittää perusteluinaan, että rakentamaton osa Norrholmenin itäistä loma-asuntojen (RA-2) aluetta sijoittuu hyvin vaikeasti rakennettavaan maastoon, johtuen saaren maastonmuodoista: avokallioista, rotkomaisista halkeamista sekä muista luontoelementeistä, kuten laaja-alaisesta pirunpellosta ja suurikokoisista, vanhoista männyistä. Yleiskaavan mukainen rakentamaton rakennuspaikka on noin 10-15 metrin korkeudessa merenpinnasta verrattain avoimella alueella ja siten mahdollinen rakennus näkyisi kauas merelle. Alueen pohjoisrannalle on erittäin haastavaa rakentaa laituri jyrkkien ja sileiden rantakallioiden, syvän rannan, sekä tuuli- ja jääolosuhteiden vuoksi. Osayleiskaavassa osoitettu RA-2 alue on kooltaan melko suuri ja rakennuspaikkojen sijainnit tulee tutkia tarkemmin suunnitteluvaiheessa. Vaikka yleiskaavan mukainen RA-2 alue on laaja on siellä vain yksi helppopääsyinen rantarakennuspaikka ja se on jo totetutettu. Toisen yleiskaavan mukaisen rantarakennuspaikan löytäminen RA-2 alueelta on hyvin vaikeaa. Sivarholmenilla on sen sijaan hyvä rakennuspaikka, joilla maasto on tavanomaisempaa. Lisäksi siellä on suojaisa satama, joka ei vaatisi massiivisia laiturirakenteita. Suunniteltu rakennuspaikka Sivarholmenilla on paljon alempana (3-5m) meren pintaan nähden, eikä siten näkyisi väylälle. Rakennuspaikkaa Sivarholmenilla perustellaan niin ikään rakennusjärjestyksen sallimaa pienemmällä rakennusoikeudella, jolloin vaikutukset saaristoympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Hakijan mukaan Nauvon eteläisessä osayleiskaavassa olevan Grannaksen emätilan (johon Sivarholmen on kuulunut) rakennuspaikat ovat jaettu epätasapainoisesti.

 Saarilla on kesän 2024 aikana laadittu lausunto rakennuspaikkojen luontoarvoista sekä suoritettu arkeologinen inventointi Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon toimesta. Luontoarvot rakennuspaikoilla ovat lähes samanarvoiset, mutta maisemallisesti ja rakennusteknisesti Sivarholmen on arvioitu soveltuvammaksi rakennuspaikaksi. Osayleiskaavassa Norrholmenille osoitetulla rakennuspaikalla sijaitsee 200-300 m2 suuruinen pirunpelto, joka olisi toivottavaa säilyttää mahdollisessa uudisrakentamisessa. Kaavaan ei ole tarpeen tehdä suojelumerkintää arkeologisesta kohteesta, mutta maisemallista arvoa sillä on.

 Hakija on luonnosaineistossa viitannut neljään eri ranta-asemakaavaan, joissa Paraisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kolme rakennuspaikan siirtoa rakentamattomille saarille, joiden merkintä on (MU). Näiden lisäksi yhdelle saarelle on osoitettu täysin uusi rakennuspaikka. Ensimmäinen tapaus on Krokskär Börstössä 2015 (1556/10.02.04/2014), jossa yhdeltä rakentamattomalta saarelta Västra Beritholmen 0.9 ha on siirretty rakennuspaikka toiselle rakentamattomalle saarelle Krokskär 5.5 ha. Suuremmalla saarella on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita (luo) sekä osoitettu suojeltavaksi tarkoitettu alue (s). Pienempi saarista osoitettiin maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY), joskaan sen ympäristöarvoja ei ole inventoitu. Rakennuspaikan siirto hyvin pienestä saaresta suurempaan saareen, ei kuitenkaan ole verrattavissa tilanteeseen, jossa rakennuspaikka siirretään rakennetulta saarelta toiseen rakentamattomaksi osoitettuun pienempään saareen.

 Toinen tapaus on Sillskär Borstössä, jossa kaupunginvaltuusto 2016 hyväksyi rakennuspaikan siirron saarelta Sommarö, jolla on useita rakennuspaikkoja rakentamattomalle saarelle ilman aikaisempaa rakennuspaikkaa Sillskär

 (MU). Rakennuspaikan siirto hyväksyttiin suuremmalta rakennetulta saarelta

 pienemmälle rakentamattomalle saarelle. Kaupungin valtuuston päätös kuitenkin kumottiin hallinto-oikeudessa, sillä sen päätöksen mukaan ei ollut perusteluja siirtää rakennusoikeutta toiselle saarelle, koska ei ollut esteitä, miksi kaikkia viittä rakennuspaikkaa ei olisi voinut hyödyntää Sommaröllä. Ranta-asemakaavaa pidettiin myös yleiskaavan vastaisena ja että ratkaisu vaikuttaa sekä virkistysmahdollisuuksiin, että maisemakuvaan (Turun hallinto-oikeus

 15.1.2018,  01446/16/4104).

 Kolmas tapaus on Mälhamsklobben – Lilla Tistronören 2021, jossa pienempi rakentamaton saari muutetaan ranta-asemakaavan seurauksena rakennetuksi, ja suuremmalla saarella, jolla jo on rakennuksia, säilytetään yksi rakennuspaikka. Samalla saaren muu osa säilytetään suojeltuna. Molemmilla saarilla on inventoituja luontoarvoja, Mälhamnsklobbenin tilan eteläosa kuuluu Saaristomeren Natura-2000 alueeseen. Mälhamsklobbenille on Nauvon eteläisessä osayleiskaavassa osoitettu yksi RA-paikka ja yksi laskennallinen, sijoittamaton rakennusoikeus. Asian ratkaisemiseksi on laadittu ranta-asemakaava ja käyty viranomaisneuvottelu, jossa on todettu, että rakennusoikeus voidaan siirtää Lilla Tistronörin saarelle edellyttäen, että Mälhamnsklobbenin rakentamattomat osat samalla osoitetaan luonnonsuojelualueiksi ranta-asemakaavassa, ja erillinen saunarakennus Mälhamnsklobbenin eteläosalla esitetään kaavassa poistettavaksi. Rakennuspaikan siirtoon on johtanut se seikka, että laskennallista rakennusoikeutta ei ole voitu sijoittaa suuremmalle jo rakennetulle saarelle Natura 2000 -luonnonsuojelualueen vuoksi. Siten sitä ei voida pitää verrattavana kohteena Sivarholmen-Norrholmenin saarien tapaukseen nähden.

 Neljäntenä tapauksena hakija esittää Stora Börsskär II ranta-asemakaavan 2023, jonka seurauksena osa saaresta sai uuden rakennuspaikan. Stora Börsskär II:lla sijaitsevalle kaavoittamattomalle alueelle, 7,48 hehtaaria, on myönnetty aivan uusi RA-rakennuspaikka, jota ei aiemmin ole ollut. Saari myytiin maanomistajalle metsäalueena. Alue oli merkitty Korppoon rantaosayleiskaavaehdotuksessa

 MU:ksi, eikä siellä ollut rakennuspaikkaa. Maanomistaja valitti rantaosayleis- kaavasta Turun hallinto-oikeuteen, joka johti tilanteeseen, että Stora Börsskärin kiinteistö jätettiin kaavan ulkopuolelle. Asian ratkaisemiseksi laadittiin ranta-asemakaava, jonka lopputulemana maakuntakaavan mitoituksen vuoksi sekä maanomistajien yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun vuoksi osalle saarta muiden Korppoon rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen yhteyteen myönnettiin uusi rakennuspaikka (Turun hallinto-oikeus 3.5.2016 16/0085/1). Tapaus poikkeaa Sivarholmen-Norrholmenin tapauksesta siten, että hakijalla on jo olemassa oleva rakentamispaikka, joka halutaan siirtää rakennetusta ympäristöstä rakentamattomaksi jätettyyn saareen.

 Maaomistajan ranta-asemakaavahanketta on jo aikaisemmin käsitelty kaupungin kaavoitusyksikössä. Yleisenä hyvänä, kestävänä ja suositeltavana kaavoitusperiaatteena on erityisesti ranta-alueilla pidetty sitä, että rakentaminen

 ohjataan kokonaisuuksiksi, jolloin säilyy mahdollisimman laajoja yhtenäisiä

 rakentamiselta vapaita rantoja ja myös kokonaisia saaria. Tämä periaate

 noudattaa sekä kuntakaavoitusta ohjaavaa maakuntakaavaratkaisua että

 maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamia sisältövaatimuksia ja

 tavoitteita. Maanomistajan esittämä ranta-asemakaavaratkaisu, jossa yksi

 rakentamaton rakennuspaikka siirretään jo rakennetusta suuremmasta saaresta

 rakentamiselta vapaaksi osoitettuun pienempään saareen, ei kaupungin

 kaavoitusyksikön näkemyksen mukaan vastaa edellä mainittuja hyviä

 kaavoitusperiaatteita. Norrholmenin rakennuspaikaksi osoitettu alue on laaja ja

 rakentamatonta rantaviivaa on edelleen paljon.

 Kaupungin vt. kaavoituspäällikkö Pasi Hyvärilä sekä kaavoittaja Jenni Tuuli tekivät maanomistajien kanssa maastokatselmuksen saariin 3.2.2025. Eteläisen Nauvon osayleiskaavassa Norrholmenissa sijaitsevat neljä rakennuspaikkaa ovat sijoitettu saaren pohjoispuolelle, mikä jättää lounais-etelärannan rakentamattomaksi vyöhykkeeksi. Maastokäynnin aikana tarkasteltiin nykyisen rakennusruudun mahdollisia rakennuspaikkoja sekä verrattiin niitä kiinteistön muihin rakentamattomiin osiin sekä tarkasteltiin Sivarholmissa sijaitsevaa mahdollista rakennuspaikkaa.

 Laiturin rakentaminen Norrholmenin pohjoispuolelle todettiin olevan hyvin haasteellista maastonmuotojen ja tuuliolosuhteiden vuoksi. Saaren länsipäässä laituri on rakennettu aallonmurtajan suojiin. Sen sijaan eteläpuolelle laiturin rakentaminen on mahdollista muutamaan paikkaan. Osayleiskaavan rakennusruutua tarkasteltaessa mahdollinen pienialainen rakennuspaikka löytyy ruudun pohjoispuolelta, mutta laituri sijoittuisi eteläpuolelle ja jää siten noin 200 metrin päähän päärakennuksesta. Kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kävi ilmi, saaren maasto on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa ja saarta lävistää pohjois-eteläsuunnassa useat rotkomaiset kalliorailot. Saaren eteläpuolelta, rakennusruudun ulkopuolelta, löytyi muutama mahdollinen vaihtoehtoinen uusi rakennuspaikka. Nämä paikat olivat kuitenkin hyvin pienialaisia ja eivät mahdollista rakennusoikeuden täyttä käyttöä, mutta siten laituri olisi mahdollista toteuttaa lähemmäs päärakennusta. Rantojen jyrkkäpiirteisyyden ja vähäisen suojaavan kasvillisuuden vuoksi rakennuspaikat sijaitsevat suhteellisen korkealla merenpintaan nähden ja siten näkyvät kaukomaisemassa kauas. Rakennuspaikan siirtäminen Norrholmenin etelärannalla RA-2 alueen ulkopuolelle olisi myös vastoin osayleiskaavaa. Lopputulemana voi todeta, että Norrholmeniin on mahdollista toteuttaa toinen rakentamispaikka, mutta se on todella haastavaa. Samalla on kuitenkin syytä huomauttaa, että Norrholmenin ranta ei eroa merkittävästi muista ulkosaariston saarten rannoista ja myös jo rakennetun rakennuspaikan laiturirakenteet on sovitettu samantapaiseen maastoon.

 Sivarholmenin saaressa sijaitseva mahdollinen rakennuspaikka saaren pohjoisosassa on selkeästi tavanomaisempi, paikka sijaitsee korkeussuhteiltaan matalammalla ja maaperä muodostaa tasaisen alueen rakentamiselle. Alueella kasvaa runsaasti puustoa, jolloin rakennuksen sijoittaminen niiden suojaan on helppoa. Rakentamispaikan itäpuolella kallio muodostaa laiturille soveltuvan suojaisemman sijainnin. Siten rakentamisen aiheuttama maisemallinen haitta jäisi vähäisemmäksi kuin Norrholmenille rakennettaessa.

Kaavaluonnos on nyt valmistunut ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan yhteydessä. Vuorovaikutus toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Liite Kaavakartta ja merkkien selitykset

 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen

 Ympäristölausunto

Esittelijä Vt. kaavoituspäällikkö Pasi Hyvärilä puh. 040 488 5918

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa Nauvon Norrholmen - Sivarholmen ranta-asemakaavaluonnoksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat viranomaislausunnot.

Päätös Pöytäkirjaan merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Kaj-Johan Karlsson ei osallistunut asian käsittelyyn hallintolain 28 §:n mukaisen osallisuusjääviyden vuoksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

_________________

Jakelu Maanomistaja, maanomistajan konsultti, kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta

Kaupunkikehityslautakunta 04.11.2025 § 48  

67/10.02.04/2025  

Valmistelija Kaavoittaja Jenni Tuuli, puh. 040 350 4515

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

 Nauvossa sijaitsevan Norrholmen – Sivarholmen ranta-asemakaavan vireille tulosta ja 5.2.2025 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin 27.3.2025 kaupungin ilmoituslehdessä (PK-Mega) ja verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, muu valmisteluaineisto sekä kaavaluonnos ovat olleet siitä saakka nähtävillä.

Kaavan valmisteluaineistosta pyydettiin viranomaislausunnot ja siitä oli mahdollista jättää mielipiteitä. Varsinais-Suomen liitto totesi, ettei sillä ole huomautettavaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus jätti kommenttinsa ja Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo antoi lausunnon. Mielipiteitä ei jätetty.

 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kommentissa todetaan, että kaava-aineisto on puutteellinen, sillä selostusta ei ole vielä laadittu. Siinä tulee arvioida kaavan vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Luontoselvitys todetaan pääosin riittäväksi, mutta linnuston sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien, kuten lepakoiden selvittäminen on puutteellista. ELY-keskus yhtyy näkemykseen, että luontoarvojen puolesta rakennuspaikan siirto Norrholmenista Sivarholmeniin vaikuttaa paremmalta ratkaisulta, mutta saaristossa on myös tärkeää pyrkiä säilyttämään kokonaan rakentamattomia saaria. Kommentissa kehotetaan täydentämään kaavamääräyksiä mm. maiseman kannalta tärkeän puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämiseksi.

 Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo toteaa lausunnossaan, että kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Saaristomeren merimaisemat. Kaavan vaikutukset maisemaan tulee arvioida ja pyrkiä ratkaisuun, joka mahdollisimman vähän heikentää rantamaisemaa. Kaavaselostusta laadittaessa jo rakentuneen kiinteistön tiedot tulee esittää ja rakennuspaikan kaavamääräyksessä huomioida rantakasvillisuuden ja puuston säilyttäminen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vastuumuseolla ei ole huomautettavaa.

  Kaavaa laativa konsultti on laatinut vastineensa (liite 3) saatuun kommenttiin sekä lausuntoon ja täydentänyt kaava-aineistoa niiden pohjalta. Kaavaselostus on nyt laadittu ja siinä on pyydetysti arvioitu kaavan vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä maisemaan. Rantamaiseman ominaispiirteitä pyritään heikentämään mahdollisimman vähän mm. ohjaamalla uudisrakentamisen sopivuutta julkisivumateriaaleilla ja kerrosmäärällä. Kaavamerkintää MU on täydennetty siten, että alueiden metsänhoito on toteutettava jatkuvalla metsänhoidolla. Luontoselvitystä on päivitetty kesän 2025 aikana ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Ranta-asemakaavaan on lisätty yleismääräyksiä, joissa pyritään huomioimaan luontoarvot, suojaamaan rantapuustoa sekä luonnonvaraista ympäristöä ja kieltämään mm. vieraslajien käyttö istutuksissa sekä heijastavien lasipintojen käyttö. Rakentamiskorkeus on korjattu ELY:n ehdottamalla tavalla.

Kaavaehdotus on nyt valmistunut ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan yhteydessä. Vuorovaikutus toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Liite Norrholmen - Sivarholmen kaavakartta ja merkkien selitykset

 Norrholmen - Sivarholmen kaavaselostus liitteineen

 Norrholmen - Sivarholmen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Oheismateriaali Norrholmen – Sivarholmen luontoselvitys, lausunto laiturin sijoittamisesta ja kaavaluonnosvaiheen lausunnot ja kommentit

Esittelijä Kaavoituspäällikkö Pasi Hyvärilä puh. 040 488 5918

 pasi.hyvarila@parainen.fi

Päätösehdotus 

Päätös 

 _________________

Jakelu Maanomistajan konsultti, kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta