Lupalautakunta
Pöytäkirja 09.06.2026/Pykälä 45

Lupalautakunta 09.06.2026 § 45  

542/10.03.00/2026  

Valmistelija Lupapalvelupäällikkö Sanna Simonen puh. 050 596 2642, etunimi.sukunimi(at)pargas.fi

Kiinteistö: Kärras 445-578-2-2, rasiteoikeus venevalkamaan (000-2011-K10853) kiinteistön 445-578-2-44 alueelle, venevaja sijaitsee osittain kiinteistön 445-578-876-1 alueella

Rakennusvalvonnan tietoon on 19.10.2025 tullut, että kiinteistön 445-578-2-2 käyttöä palveleva venevaja, joka sijaitsee kiinteistön 445-578-2-44 rannassa sekä kiinteistön 445-578-876-1 vesialueella, on osittain sortunut ja voi siten aiheuttaa roskaantumista, vaaraa vesiliikenteelle sekä haittaa vesistön muille käyttäjille.

Kiinteistön omistajille on lähetetty selvityspyyntö, jossa on varattu tilaisuus selityksen antamiseen sekä mahdollisuus ilmoittaa mitä toimenpiteitä (purkaminen, uudelleen rakentaminen, mahdolliset muut toimenpiteet) ja missä ajassa ränsistyneen venevajan takia on tarkoitus tehdä. 

Kiinteistön omistaja on 30.1.2026 antanut vastineen, jonka mukaan venevajassa ei ole vaarallisia aineita sisällä. Purkamistoimet on aloitettu venevajan osalta ja sisäosat on jo purettu. Työ on keskeytynyt henkilökohtaisista syistä, mutta tarkoitus on jatkaa vajan purkutöitä ja vahvistaa laituria. Aikataulu on vielä avoinna. Vastineen antajan mukaan vaja ei muodosta ilmeistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai luonnolle. Lahdelman läpi ei myöskään ole kulkua eikä vaja ole siis kenenkään veneilyreitillä. Kuvasta päätellen talven jäät ovat tehneet tuhoa.

Kiinteistön omistajalle lähetettiin vielä uusi selvityspyyntö kuulemista varten sähköpostilla 21.5.2026, koska hän oli pyytänyt asiointia sähköpostilla.

Lainsäädäntö

Rakentamislain 140 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Rakentamislain 141 §:n mukaan, jos rakennuksen omistaja laiminlyö kunnossapitovelvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen tai sen osan korjattavaksi tai rakennuksen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta tai sen osasta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, rakennusvalvontaviranomaisen on kiellettävä rakennuksen tai sen osan käyttäminen tai määrättävä rakennus tai sen osa purettavaksi.

Rakentamislain 147§:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, voi kunnan rakennusvalvontaviranomainen 6, 8, 10, 12 ja 13 luvun mukaisissa asioissa velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Rakentamislain 152:n mukaan, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta mm.

8) laiminlyö 140 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää rakennus kunnossa,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 48 luvun 1–4 §:n mukaisena ympäristön turmelemisena, törkeänä ympäristön turmelemisena, ympäristörikkomuksena tai tuottamuksellisena ympäristörikoksena tai 6 §:ssä tarkoitettuna rakennussuojelurikoksena, rakennusrikkomuksesta sakkoon.

Rakentamislain 153 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Uhkasakkolain 6-9 sekä 18 ja 19 §:ien mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko.

Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko).

Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. (6 §)

Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasakko.

Jos päävelvoite koskee yhteisöä tai säätiötä, uhkasakko kohdistetaan joko yhteisöön tai säätiöön taikka sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai vastaavassa asemassa olevaan muuhun henkilöön.

Valtiota koskeva päävelvoite ja uhkasakko kohdistetaan valtioon tai sen puolesta viranomaiseen, jonka tehtävänä on noudattaa päävelvoitetta ja jolla on oikeus käyttää valtion puhevaltaa asiassa. (7 §)

Uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. (8 §)

Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. (9 §)

Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Uhan asettamista koskevaan päätökseen on sisällytettävä selostus ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, että ilmoitus on tehtävä luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muuten todisteellisesti.

Edellä 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. (18 §)

Uhan asettaneen viranomaisen on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ilmoitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Uhan asettaneen viranomaisen tai sen määräyksestä asianomaisen valvovan viranomaisen on lähetettävä vastaava ilmoitus asiaa koskevista myöhemmistä päätöksistä ja päävelvoitteen täyttämisestä. (13.12.2013/923)

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta tehdään merkintä rekisteriin. Merkintä poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua sen tekemisestä, jollei uhan asettanut viranomainen ole ilmoittanut päävelvoitteen voimassaolon jatkumisesta. (19 §)

Rakennusvalvonnan kanta

Valokuvien mukaan rakennuksesta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle ja turvallisuudelle, koska rakennus on osittain sortunut ja siitä saattaa irrota osia vesialueelle, mikä vaarantaa vesialueella liikkuvien terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Tästä syystä rakennus on kiireellisesti määrättävä purettavaksi.

Toimivalta

Lupalautakunta toimii Paraisten kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena, jolla on toimivalta päättää asiasta.

Oheismateriaali Selityspyyntö 7.1.2026 (tietosuojattu)

Kiinteistön omistajan vastine 30.1.2026 (tietosuojattu)

Selityspyyntö 21.5.2026, valokuvia (tietosuojattu)

Esittelijä Lupapalvelupäällikkö Sanna Simonen puh. 050 596 2642, etunimi.sukunimi(at)pargas.fi

Päätösehdotus 

Päätös 

Jakelu *********************************

 _________________