Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 12.06.2023/Pykälä 190

Kaupunginvaltuusto 27.02.2023 § 14 

Päätös Kaupunginvaltuusto merkitsi seuraavan aloitteen tiedoksi:

"Me allekirjoittaneet haluamme, että Paraisten kaupungin tekninen tukipalvelu selvittää mahdollisuutta perustaa keinojääradan keskuspuistoon. Esimerkkejä löytyy Turun Kupittaan alueelta ja Tampereen Sorsapuistosta.

Selvitetään kustannus ja mahdollisuus käyttää uusiutuvaa ilmasto- ja ympäristöystävällistä energiaa hankkeessa.

Toiseksi selvitetään myös keinolumihiihtoladun mahdollisuutta keskuspuistossa. Malli löytyy Ylöjärven Räikän puistosta."

 __________________

Kaupunginhallitus 27.03.2023 § 109 

Valmistelija Hallintopäällikkö Hanna-Maria Grandell, puh. 050 473 9910

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

Uuden päivitetyn ja kaupunginhallituksessa hyväksytyn aloiteohjeistuksen mukaisesti kaupunginvaltuustossa tehdyt valtuustoaloitteet otetaan aina seuraavaan kaupunginhallitukseen ja määritellään niille vastuuvalmistelijat.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää lähettää valtuutettu Egon Nordströmin ym. aloitteen keinojääradan perustamisesta Keskuspuistoon teknisten tukipalvelujen valmisteltavaksi.  

Vastuuvalmistelija on yhdyskuntainsinööri Matias Jensén. Asiassa tehdään poikkihallinnollista yhteistyötä liikuntatoimen kanssa.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Jakelu Yhdyskuntainsinööri MJ, vapaa-aikasihteeri ME, elinvoimapäällikkö

 ___________________

Kaupunginhallitus 12.06.2023 § 190  

224/10.03.01.00/2023  

Valmistelija Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén, puh. 044 358 5724

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

Aloitteessa peräänkuulutetaan, että Paraisten kaupungin tekniset tukipalvelut selvittää mahdollisuuden keinojääradan rakentamiseen Keskuspuistoon sekä mahdollisuuden keinolumihiihtolatuun.

Etelä-Suomen ilmaston ja sääolosuhteiden takia ulkoluistelukenttien ja latujen tarjoaminen ja ylläpitäminen alueellamme ja kunnassamme on haastavaa. Tästä huolimatta Parainen voi ylpeillä olevansa paikkakunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet hiihtourheiluun alkutalvesta varhaiseen kevääseen. Hyvän seurayhteistyön ja aktiivisten hiihtourheilijoiden ansiosta kaupunki voi tarjota liikunnan harrastajille ja urheilijoille mahdollisuuden hiihtää keinolumella Finbyn hiihtokeskuksessa. Tekolunta varastoidaan kesän yli, jotta se voidaan ajaa laduille jo varhaisessa vaiheessa säiden salliessa. Viime kaudella Finbyn laduilla (hiihtokeskuksessa ja golfkentän laduilla) kävi 28 371 hiihtäjää, mikä on huomattava määrä ottaen huomioon Parainen hiihtopaikkakuntana.

Kaupungin taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit huomioon ottaen tämän toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman huomattavaa talkoopanosta. Vapaaehtoiset seura-aktiivit käyttävät lukemattomia tunteja latujen suunnitteluun, valmisteluun ja ylläpitoon sen lisäksi, että he osallistuvat palvelujen ylläpitoon suoraan ja välillisesti myös taloudellisesti.

Latuja on säiden salliessa myös Tennbyssä, Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa. Lisäksi Skräbbölessä on latu. Tennbyn latua ylläpitää kaupungin henkilökunta, kun taas muita latuja ylläpitävät seurat yhdessä kaupungin kanssa.

Virallisia ulkoluistelukenttiä kaupungilla on Koivuhaassa, Skräbbölessä, Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa. Iniössä ulkoluistelukenttää ylläpitää Folkhälsan, ja Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa ulkoluistelukenttiä ylläpitävät seurat yhdessä kaupungin kanssa. Koivuhaan ja Skräbbölen ulkoluistelukenttiä ylläpitää kaupungin henkilökunta.

Kaupunginhallituksen teknisten tukipalvelujen jaosto päätti 30.9.2020 §:ssä 85 yhtenä talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteenä, että "Paraisten keskustassa resurssit käytetään Koivuhaan ja Skräbbölen luistelukenttien ylläpitoon ja kehitykseen. Periferiassa sijaitseville kouluille tarjotaan mahdollisuutta luistella jäähallissa päiväsaikaan. Saariston kaikissa kunnanosissa ylläpidetään luistelukenttää. Pyrkimys on, että ulkoluistelukentät ovat käytössä viikot 1-8."

Ulkoluistelukenttien tarjoaminen on ollut viime vuosina haastavaa säiden vuoksi. Kaupungin ja Ab Par-Is Oy:n välisen sopimuksen mukaan kaupunki vastaa muun muassa henkilöstökustannuksista ja kaupungin kentänhoitajat huolehtivat jäähallin jäästä. Kaupungin koulut ja päiväkodit saavat päiväsaikaan käyttää jäähallia maksutta, minkä lisäksi yleisöllä on mahdollisuus luistella jäähallissa pientä 2 euron kävijäkohtaista kustannusta vastaan.

Keinojääradan rakentamisesta Keskuspuistoon aiheutuvia kustannuksia on selvitetty yhdessä liikuntatoimen kanssa hyvin yleisellä tasolla. Kyseisen paikan tarkkojen kustannusten selvittäminen edellyttäisi tarkempaa suunnittelua ja selvityksiä, joihin ei ole käytettävissä määrärahoja.

Vastaavia selvityksiä on tehty viime vuosina useilla Etelä-Suomen paikkakunnilla, koska luonnonjääkenttien tarjoaminen on ollut haastavaa. Teknisesti vaihtoehtoja on kaksi. Joko maahan radan alle asennetaan jäähdytysputkisto tai sitten sopivan tasaiselle kentälle tuodaan rullattava matto, jossa on sisällä putkisto. Matto voidaan viedä keväällä pois ja siirtää vaikka toiseen paikkaan seuraavaksi talveksi. Ensimmäinen vaihtoehto on kiinteä ja toinen liikuteltava.

Pysyvästi asennettu ratkaisu on halvempi kuin liikuteltava matto. Lisähintaa tulee sähkönsyöttöjärjestelmän asentamisesta ja siitä, miten paljon itse kenttään, johon keinojäärata rakennetaan, pitää tehdä tasoitus- tai muita töitä. Tekojää vaatii myös sähköä, mikä merkitsee käyttökustannuksia, ja kustannuksiin vaikuttaa se, kuinka kylmä tai lämmin talvi kulloinkin on.

Tekojäitä voi ryhtyä jäädyttämään, vaikka plusasteita olisi lähes 10, mutta se on kallista. Jääkiekkokaukalon kokoisen tekojään noin neljän kuukauden sähkökustannukset voivat olla keskimäärin 2 500-4 000 euroa kuussa sähkön hinnasta riippuen. Kylminä kausina sähkön kulutus ja kustannukset ovat pienemmät. Kaupungilla on kilpailutettu ja hankittu sähkösopimus, ja sopimuksessa on määrätty myös sähkön alkuperästä, joten mahdollisuudet valita yksinomaan keinojääkentälle ilmasto- ja ympäristöystävällisempää energiaa ovat rajalliset.

Tekojää vaatii myös ylläpitoa, toisin sanoen jääkoneen ja koneen lumen poistamista varten. Tämän lisäksi tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Noin 2 000 m2:n suuruisen keinojääkentän rakennuskustannusten arvioidaan olevan noin 400 000 euroa, kun taas jalkapallokentän kokoisen keinojääkentän kustannukset ovat yli miljoona euroa, jopa useita miljoonia euroja. Lisäksi suunnittelukustannukset maksavat kymmeniä tuhansia euroja.

Koska kaupunki tarjoaa jo nykytilanteessa hyvät mahdollisuudet hiihtää keinolumella Finbyn hiihtokeskuksessa, ja kaupunki pystyy vastaamaan tähän palvelutarpeeseen, tarve samojen palvelujen tarjoamiselle Keskuspuistossa ei ole välttämättä huomattava. Lisäksi lumen valmistaminen Keskuspuistossa edellyttää resursseja ja laitteistoa. Vaihtoehtona voisi olla lumen kuljettaminen Finbystä Keskuspuistoon, mutta tällöinkin tarvittaisiin kuitenkin resursseja ja laitteistoa. Lisäksi tämä on ympäristön ja kestävyyden näkökulmasta kestämätön vaihtoehto.

Keskuspuistossa voitaisiin sen sijaan kokeilla latumahdollisuuden tarjoamista säiden salliessa ja ladut voitaisiin valmistaa luonnonlumesta. Tämä voisi täydentää tarjontaa muiden latujen ohella ja ehkä toimia osana keskustassa mahdollisesti järjestettäviä talviriehoja.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383

 etunimi.sukunimi@parainen.fi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1) merkitä aloitteen johdosta annetun selvityksen tiedoksi ja
2) esittää valtuustolle aloitteen toteamista loppuun käsitellyksi.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Jakelu Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen: Aloitteen tekijä, elinvoimapäällikkö ML, vapaa-aikasihteeri ME, puistomestari AB, yhdyskuntainsinööri MJ

 __________________