Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 20.09.2022/Pykälä 36

Sivistyslautakunta 20.09.2022 § 36  

1313/00.01.03/2021  

Valmistelija  Opetuspäällikkö Katriina Sulonen, puh. 050 375 3592

  etunimi.sukunimi@parainen.fi

 Kouluruoan tyytyväisyysmittari toteutettiin viikolla 18 (2.-6.5.2022). Ohjeistus kyselyyn vastaamisesta lähetettiin kouluille 25.4.2022 sähköpostilla. Kyselyyn vastasi 928 oppilasta, vastausprosentin ollen lähes 60. Ruotsinkielisiä oppilaita vastasi 587, suomenkielisiä oppilaita 341. Vastauksista on myös mahdollista erottaa eri koulujen osuus vastausten kokonaisuudesta samoin kuin eri vuosiluokkien osuudet. Kyselyn vastauksilla on jo merkitsevyyttä ja vastaukset eivät ole vain suuntaa antavia vaan kyselyn tuloksiin voidaan luottaa (reliabiliteetti). Toisin kuin syksyn 2021 kyselyyn vastasi vain noin 30% koululaisista.

 Yleisesti voidaan todeta, että ruotsin- ja suomenkielisten oppilaiden vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin myös se, että kouluruokaan suhtaudutaan kriittisemmin, mitä vanhempia oppilaat ovat. Tämän on yleinen suuntaus kysyttäessä oppilaiden näkemyksiä koulunkäyntiin liittyen, joten kouluruoka ei muodosta poikkeusta.

 Oppilaiden vastauksiin on saattanut vaikuttaa se, että kysely toteutettiin heti oppilaiden toiveruokaviikon jälkeen.

 Kevään 2022 kysymykset/väittämät olivat aivan samat kuin syksyn 2021 kyselyssä. Yksi kysymys lisättiin aivan kyselyn loppuun: kuinka monta kertaa viikossa syön koululounaan. Alla olevassa tekstissä on kooste vastauksista.

 Ruoan ulkonäkö

 Ruoan ulkonäköön suhtaudutaan neutraalisti. Noin 30-40% oppilaista on sitä mieltä, että ruoan ulkonäkö ei ole hyvä eikä huono. Erinomaisena sitä pitää vajaa 10% vastaajista, samoin vajaa 10% on sitä mieltä, että ruoka näyttää epämiellyttävältä.

 Ruoan tuoksu

 Vastaukset noudattavat pitkälle ulkonäkö - kysymyksen vastauksia. Kootusti voidaan todeta, että noin 40% vastaajista totesi ruoan tuoksun olevan joko hyvää tai houkuttelevaa.

 Ruoan rakenne

 Kouluruokailuryhmä on keskustellut tästä kysymyksestä todeten, että oppilaiden on ollut vaikea vastata ruoan rakenteeseen liittyvään kysymykseen ja heillä ei ole myöskään aina ollut tietoa siitä, miltä ko. ruoan pitäisi olla rakenteeltaan. Tämä kysymys  tullaan poistamaan seuraavassa kyselyssä. Vastaukset myös poikkeavat muiden kysymysten vastauksista, kun oppilaista noin kolmannes on sitä mieltä, että  ruoan rakenne on joko vähän huono tai epämiellyttävä.

 Ruoan mausteisuus

 Kyseinen kysymys vaatii tulevalla kyselykerralla tarkennusta. Tarkoitetaanko mausteisuudella sitä, että ruoka on liian mausteista tai päinvastoin? Kolmannes vastaajista on neutraalilla kannalla, vastaamalla ei hyvä eikä huono.

Ruoan maku

 Ruotsinkielisten koulujen oppilaista 32% oli sitä mieltä, että kouluruoan maku on joko hyvää tai erinomaista, suomenkielisistä oppilaista lähes puolet eli 48% piti kouluruoan makua hyvänä tai erinomaisena. Noin 10% vastaajista ei pitänyt ruoan mausta.

 Ruoan suutuntuma

 Ruoan rakenne ja suutuntuma saattavat vastauksissa sekoittua keskenään, kummallakin asialla on merkitystä kun arvioidaan kouluruokaa kokonaisuudessaan. Kouluruokailuryhmä totesi, että oppilaiden näkemykset ruoan suutuntumasta vastaavat todellisuutta paremmin kuin kysymys ruoan rakenteesta. Oppilaiden linja vastauksissa jatkuu samanlaisena kuin muissakin kysymyksissä: lähes 30-35 % vastaajista on sitä mieltä, että ruoka tuntuu suussa hyvältä. Ja 10 % vastaajista on sitä mieltä, että ruoka tuntuu suussa epämiellyttävältä.

 Ruoan väri

 Kouluruoan tulisi olla väriltään houkutteleva ja esim. lisäkkeiden tulisi olla erivärisiä kuin pääruoan. Vastausten linja ei muutu tässäkään kysymyksessä. Oppilaiden mielestä ruoka on värikästä tai siinä on jonkin verran väriä (40%) ja vain noin 5 % piti kouluruokaa täysin värittömänä.

 Ruoan lämpötila

 Kouluruoan lämpötila on oppilaiden mielestä joko erinomaista, sopivan lämmintä tai hyvää, melko lämmintä. Vain noin 5% vastaajista piti ruokaa kylmänä.

 Edellä olevat kysymykset liittyivät kouluruokaan. Oppilailta kysyttiin myös mielipidettä keittiön henkilökunnasta sekä ruokailun ilmapiiristä, joka liittyy kouluruokailuun kokonaisuudessaan.

 Vastausten mukaan (noin 40%) keittiön henkilökunnasta on aina iloisia ja ystävällisiä  tai usein iloisia tai ystävällisiä (reilut 30%). Kouluruokailun ilmapiiriä pidetään noin 20 % vastauksissa sellaisena, että on aina mukava tulla syömään tai usein on mukava tulla syömään (noin 40%). Kymmenen prosenttia oppilaista vastaa, että vain harvoin on mukava tulla syömään.

 Kyselyn lopussa oppilaita pyydettiin vastaamaan siihen, kuinka monta kertaa viikossa he syövät koululounaan. Vastauksista on luettavissa, että 73% ruotsinkielistä oppilaista syö koululounaan joka päivä, suomenkielisistä lapsista 80%. Koululounasta ei syö koskaan muutama prosentti vastaajista, oppilaista noin 10% syö koululounaan 1-2 kertaa viikossa. Kouluruokailuryhmässä todettiin, että ko. kysymys tulee seuraavassa kyselyssä erottaa 1-6 luokkalaisten kyselystä, koska he syövät kaikki opettajan johdolla (valvontalounas). Niinikään seuraavassa kyselyssä pyydetään oppilaita tarkentamaan, miksi he eivät syö koululounasta.

Oheismateriaali                       Paraisten kouluruoan tyytyväisyysmittari 2022 

Esittelijä                             Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593

                                              etunimi.sukunimi@parainen.fi

Päätösehdotus                 Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi tyytyväisyysmittarin tulokset.

Päätös Jäsen Erika Silventoinen ehdotti asian palauttamista, jotta lautakunta voisi tutustua koulukohtaisiin tuloksiin. Sivistyslautakunta hyväksyi yksimielisesti asian palauttamisen.

Jakelu Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto, sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto, koulut

 __________________